Satokauden kasvissosekeitto viikonlopuksi

Torilla on mahtava satokausi käynnissä, joten hyödyntäkää ihmiset se!
 

Tämä kasvissosekeitto vaatii hippasen enemmän työvaiheita kuin normaali versio, mutta maksaa kyllä vaivan. Maku tuo ainakin itselleni  mieleen valkospulin ja chilin ansiosta cazpachon, mutta tämä soppa tarjotaan lämpimänä.

Satokauden kasvissosekeitto 4:lle

oliiviöljyä
1 tl sinapinsiemeniä
1 tl sinimailasensiemeniä
1 tl kuminansiemeniä
1 punainen chili
2 valkosipulin kynttä
1 punainen paprika
5 perunaa
2 porkkanaa
500 g kurpitsaa
2 cm:n pätkä tuoretta inkivääriä
1 sipuli
1–2 tl sokeria

minttua, basilikaa tai muita yrttejä
4 rkl turkkilaista jogurttia
2 rkl raastettua parmesaania

5 kokonaista valkopippuria
2 kokonaista mustapippuria
 2–3 tl merisuolaa

1 tl Provencen yrttejä
rouhittua mustapippuria ja suolaa

Halkaise paprika ja poista siemenet. Paahda paprika joko uunissa tai pannulla, kunnes kuori mustuu ja "kuplii". Ota pois pannulta tai uunista ja jätä jäähtymään, kunnes voit poistaa kuoren. Mitä tummempi kuori on, sitä helpommin kuori lähtee.

Pese, kuori ja lohko perunat ja porkkanat. Laita ne keittymään veteen, jossa kokonaiset pippurit sekä merisuola.

Silppua valkosipulin kynnet ja chili, kuullota niitä oliiviöljyssä siementen kanssa kevyesti, kunnes valkosipulin kynnet saavat hieman kullankeltaista väriä ja kaada sen jälkeen keittymään perunoiden ja porkkanoiden seuraksi.

Pilko sipuli ja inkivääri ja paista niitä oliiviöljyssä, heitä sekaan sokeria, jotta sipuli karamellisoituu. Kun sipulissa kaunis ruseka pinta, heitä nämäkin keiton sekaan.

Lopuksi pienennä paistolevyn lämpötilaa ja paahda siinä kuutioitu kurpitsa. Kun kurpitsa paahdettu, heitä se ja siivutettu paprika keittoon ja anna niidenkin olla rauhallisella keittolämmöllä, kunnes kaikki ainekset ovat pehmeitä. Kurpitsa ja paprika pehmenevät nopeasti, joten jos muut ainekset ovat jo pehmenneet, pieni hetki riittää.

Kaada keittoliemi talteen ja soseuta ainekset parissa desissä vettä. Lisää keittolientä, kunnes saat haluamasi paksuisen keiton ja soseuta lopuksi yrtit, jogurtti ja parmesaani mukaan keittoon. Tässä vaiheessa sosekeitto saa rasvaa, jolloin saat myös kuohkeat kuplat sauvasekoittimella aikaan. Mausta lopuksi Provencen yrteillä, mustapippurilla ja suolalla.

Vegaanisen tästä sosekeitosta saat vaihtamalla turkkilaisen jogurtin soijajogurttiin ja parmesaanin oluthiivahiutaleisiin. Käytä silloin reilulla kädellä oliiviöljyä – saat rasvaisemman version.

Hyvää ruokahalua!

Hellepäivän vesimelonijuoma

Vesimeloni kuuluu kesähelteisiin erottamattomasti. Viime kesänä postasin feta-vesimelonikeiton ohjeen, tällä kertaa saatte juoman reseptin. Tämä "kesähän" ei oo paljoa hellettä antanut, mutta nyt vaikuttaa jo niin helteiseltä, että tässä kiva ja terveellinen vaihtoehto lomapäiviin.

Vesimelonijuoma

• 2 dl liotettuja cashewpähkinöitä
• 0,5 dl liotettuja seesaminsiemeniä
• 1–2,5 dl vettä sen mukaan miten paksua haluat: pidätkö smoothiemaisesta vai kevyemmästä rakenteesta. Voit myös käyttää veden lisänä jääpaloja tai -murskaa jos haluat oikein kylmän juoman.
• Reilu kourallinen tuoretta minttua
• 5,5 dl vesimelonia (noin 2/3 kokonaisesta vesimelonista)

Liota pähkinöitä ja siemeniä yön yli (tai halutessasi vähemmän aikaa, jolloin ne eivät sekoitu kermaisen pehemeiksi, vaan rouskuvammiksi). Huomioi, että nuo mitat ovat jo liotetuista, eli hiemanhan molemmat turpoavat vedessä. Tosin eipä tämä nyt niin tarkkaa ole. Huuhtele vaikkapa suodatinpussin avulla, jolloin seesaminsemenetkään eivät pääse karkuun.

Surauta cashewt ja seesamit blenderissä haluamasi vesimäärän kanssa "maidoksi". Lisää minttu sekä vesimelonikuutiot ja blendaa valmiiksi juomaksi.

Vaivaton ja keveä kesäjuomasi on valmis, nauti!

Vuohenjuustopiiras paahdetuilla kirsikkatomaateilla

Hups, postaustaukomme on venynyt useamman kuukauden mittaiseksi. Pahoittelut! Meillä on molemmilla tainnut olla kiireinen kevät, joten bloggailu on jäänyt vähemmälle.

Sain torilta suuren määrän kirsikkatomaatteja edullisesti. Olemme siipan kanssa vähän sellaisia tarjoushaukkoja, että käymme katsastamassa aina viime hetkien toripussukat. Löytöjä vähällä rahalla!

Koska meillä oli jalkapallon kisastudio tulossa, halusin laittaa vähän syötävää matsin tiimellykseen. Mikäs sen parempi vaihtoehto kuin suolainen piiras. Kirsikkatomaattien kaveriksi käy tietyti chevre, joten ei kun etsimään reseptejä. Tämä ohje inspasi eniten ja osoittautuikin oivaksi versioksi. Piirakkapohjassa käytin jälleen jo aiemmin testaamaani avokadopohjaa, joka onnistui nyt vielä hienommin. Modasin valmistusta nyt hieman, joten ehkä homma pelitti siksikin paremmin.

Lopputulos oli mielestäni erittäin mainio ja aion ehdottomasti ottaa tämän tavaksi. Varsinkin salaatin kanssa hyvä yhdistelmä.

Taas vuoden rumin ruokakuva -kisan pärjääjä. Yritän ottaa uuden kuvan tähän ihan kameralla ja nätimmin... :D

Vuohenjuustopiiras paahdetuilla kirsikkatomaateilla

Paahdetut kirsikkatomaatit:
n. 18 kpl kirsikkatomaattia
n. 3 rkl balsamico-viinietikkaa
n. 1 rkl oliiviöljyä
reilu ripaus sokeria
(reilu) ripaus suolaa

Laita kirsikkatomaatit pieneen uunivuokaan, johon voit lorauttaa tomaattien päälle balsamicon ja öljyn. Ripauta suoka ja sokeri mukaan ja sekoita tomaatit aineksissa. Paahda 200 °c 30–40 minuuttia. Tomaatti saa tummua pinnalta ja mehua tulla ulos, mutta älä anna olla liian kauaa, ettei mene aivan muussiksi.

Täyte:
100 g vuohenjuustoa
4 kananmunaa
200 g creme fraichea
(sormi)suolaa
valkopippuria

Sekoita creme fraiche, kananmunat ja mausteet. Kaada piirakkavuoassa olevan taikinan päälle ja asettele tomaatit sen jälkeen mukaan. Viipaloi lopuksi vuohenjuusto palasiksi päälle. Paista piirakkaa 200 °c kunnes pinta on kauniin ruskea. Meillä piiras taisi viihtyä uunissa puolisen tuntia.

Laitan tähän vielä uudestaan tuon mainion piirakkapohjan ohjeen, niin ei tarvitse kuikuilla eri sivulta.

Pohja:
1,5 pientä / 1 iso avokado(a)
1 kananmuna
2–2,5 dl vehnäjauhoa
Herbes de Provincea
cayennepippuria
suolaa

Muutoin toimin samoin kuin viimeksikin, eli: soseuta avokado, lisää muna, mausteet ja jauhot. Sekoita taikinaksi. Itse öljysin vuoan rypsiöljyllä ja oma taikinani levittyi helposti ilman lisäjauhoa vuokaan. Ja ainahan piirakkahommat kannattaa aloittaa keskeltä ja painella kohti reunoja.

MUTTA tällä kertaa laitoin taikinan jääkaappiin jähmettymään sillä välin kun kirsikkatomaatit paahtuivat uunissa. Paistoin sitä myös hetkisen (muutaman minuutin) itsekseen ennen täytteiden lisäämistä. Tarjosin piiraan myös kunnolla jäähtyneenä, joten ehkä näistä syistä pohja pysyi tälla kertaa kasassa aivan täydellisesti.

Ajattelin myös testata piirakkapohjaa kookosjauhoista tehtynä, saas nähdä tuleeko hommasta mitään!

Viljattomat herkkusämpylät

Aika usein ihmiset ajattelevat, että gluteeniton tai viljaton leivonta olisi jotenkin kovin hankalaa. Onhan siinä omat kommervenkkinsä, mutta mun kokemuksen mukaan se on superhelppoa. Nämä sämpylät syntyvät nimittäin paljon nopeammin kuin tavalliset – taikinaa ei tarvitse kohottaa. Käytin reseptin pohjana tätä Luolalaboratorion ohjetta ja muokkasin siitä.

Herkkusämpylät

4–5 dl lämmintä vettä
1 pussi kuivahiivaa
4 tl psylliumia
1 dl mantelijauhetta
1,5 dl kikhernejauhoja
1 dl kookosjauhoja
2–3 rkl ruokaöljyä
1 tl hunajaa
suolaa

Veden pitää olla lämmintä, jotta kuivahiiva herää siinä. Lisää kuivahiivan jälkeen psyllium ja vispaa ne sekaisin. Lisää jauhot ja vaivaa. Lopuksi vielä ruokaöljy ja hunaja sekä suola vaivataan mukaan. Taikinan kannattaa olla aika pehmeää ja kun muotoilet sämpylät, tee niistä suhteellisen korkeita kökkäreitä, sillä ne eivät nouse aivan samalla tavalla kuin normaalit. Itse asiassa onnistuin tällä soveltamallani reseptillä ensi kertaa saamaan sämpylät nousemaan kunnolla, aiemmin leivistä on tullut lättänöitä, mutta maku on kyllä ollut oivallinen estetiikasta huolimatta.

Paista 200 asteessa noin 15–20 minuuttia.

Sämpylän leivontaan ryhdyin kun rupesi tekemään mieli tonnikala-majoneesileipää. Tiesin, että ajatus tästä pikaruoasta on aina herkullisempi kuin kaupasta haettu oikea versio, joten onneksi jaksoin tehdä itse, hyvää tuli. Laitetaanpa tähän vielä tonnikalamössön ohje, se on niin iisi, että melkein hävettää.


Tonnikala-majoneesi

1 prk tonnikalapaloja vedessä
3 tl pieniä kapriksia
tarpeeksi majoneesia (itse laitoin ehkä puoli desiä?)
sitruunapippuria
ripaus paprikamaustetta

Valuta tonnikalasta vesi, kaada astiaan. Lisää kaprikset ja majoneesi, sekoita. Lopuksi mausta ja sekoita jälleen. Avot! Täytä sämpylät tällä. Aika nopee!

Parsakaali-belugalinssirisotto

Oon tänä talvena ollut normaalimpia innostuneempi belugalinsseistä. Leuhkiksessahan on tähän mennessä vain belugalinssikastike-resepti, joten tässä risotto-ohje. Ja linssisalaattireseptikin on tulossa, jos muistan vielä mitä kaikkea siihen tuli.

3-4 annosta

2 dl risottoriisiä
4 dl kasvislientä + 1 dl valkoviiniä
1 dl belugalinssejä (myös mustalinsseiksi kutsuttu)
3 dl vettä linssien keittämiseen
1 sipuli
2 pulleaa valkosipulinkynttä
puolikkaan sitruunan mehu
1,5 dl parmesanraastetta
mustapippuria
n. 15 lehteä tuoretta salviaa
3-5 rkl voita

Keitä mustalinssit, noin 20 minuuttia. Valuta ja jätä syrjään siksi aikaa kun valmistat risottopohjan.

Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota silppua paistinpannussa pehmeäksi, älä ruskista. Lisää riisit ja revityt salvianlehdet pannulle ja kuullota niitä sen verran, että riisit muuttuvat lasimaisiksi. Lisää kasvislientä noin desin erissä pannulle, aina vähän kun edellinen satsi on imeytynyt. Lisää jossain välissä myös sitruunamehu ja valkkari.

Kun kaikki nesteet ovat imeytyneet niin, että risoton koostumus on puuromainen muttei vetinen, lisää parmesanraaste, voinokareet ja mustapippuri. Sekoita hyvin ja lisää lopuksi mustalinssit. Sekoita jälleen ja tarkista maku.

Tämä on sellainen hyvä perusrisotto. Linsseillä on hyvää kasvisproteiinia safkaan ja parsakaalilla saa päivän tummanvihreät kasvikset puputettua.

Parit raakakakut

En ole oikein ikinä ollut kakkuihmisiä, paitsi suklaakakkua on yleensä pakko maistaa. Täytekakut eivät iske ja kuivakakut tuntuvat vähän tylsiltä, vaikka toisinaan maistuvatkin. Moussekakut ja porkkanakakut taas ovat ihan jees, mutta tuntuvat aika övereiltä ja makeilta. Nyt olen löytänyt raakakakut ja taivaat ovat auenneet! Voisin syödä taikinan kokonaan suoraan kulhosta ja makeuskin tulee yleensä hunajasta, taateleista tai muista luontaisista jutuista, jotka maistuvat mulle paremmin kuin sokeri. Tässä kahden tämänhetkisen suosikkiraakakakun ohjeet.

Terveen hyvää -blogin Pipsan mukaan raakasuklaakakku appelsiinikaramellilla sopii erityisesti jouluun, mutta appelsiinisuklaan ystävänä rohkenen suositella kakkua mihin vuodenaikaan tahansa. Pohja on mukavan simppeli ja karamellikuorrutteen ainesosat suorastaan nerokas yhdistelmä! Pipsan blogissa on paljon muitakin superhyviä reseptejä, perjantaina tein terveellisempää mutakakkua ja seuraavaksi tekisi mieli kokeilla jotain kikhernepohjaista brownie-viritelmää. Tässä kuitenkin tämä appelsiinikaramellinen herkkuresepti.

Raakasuklaakakku appelsiinikaramellilla, 16 pientä neliötä (Terveen hyvää -blogista)

suklaa-pähkinäkakkupohja:
1 dl kuorellisia manteleita (tai esim. saksan- tai pekaanipähkinöitä)
1 dl auringonkukansiemeniä
10 puolikuivattua taatelia (n. 1,5 dl tiiviisti pakattuna)
4 rkl (raaka)kaakaojauhetta

appelsiini-karamellikerros:
8 puolikuivattua taatelia (reilu desi tiiviisti pakattuna)
1,5 rkl maapähkinävoita
1 rkl kookosmaitoa (paksua kermaa purkin päältä)
1 rkl (luomu)appelsiinista puristettua mehua *
1 rkl hienoksi raastettua (luomu)appelsiinin kuorta **
(ripaus suolaa, mikäli maapähkinävoi on suolaton)

* Voi korvata ruokalusikallisella valinnaista (kasvi)maitoa.
** Jätä appelsiinimehu ja -kuori pois, jos haluat tavallista karamellia.

Tee ensin pohjakerros. Liota manteleita ja auringonkukansiemeniä ainakin puolisen tuntia vedessä ja valuta vedet hyvin pois. Poista kivet taateleista, jos käytät puolikuivattuja. Blenderöi/sauvasekoita mantelit, siemenet, taatelit ja kaakaojauhe tasaiseksi massaksi. Levitä lusikalla tai sormin foliolla tai elmukelmulla päällystettyyn neliönmalliseen pienehköön vuokaan tai muovirasiaan ohueksi kerrokseksi. Laita jääkaappiin tai pakkaseen siksi aikaa, kun teet karamellin.

Karamelli tehdään blenderöimällä tai sauvasekoittamalla taatelit ja maapähkinävoi tasaiseksi massaksi. Lisää kookosmaito ja appelsiinimehu sekä raastettu appelsiinin kuori. Blenderöi/sauvasekoita tasaiseksi. Levitä pohjakerroksen päälle tasaisesti. Laita koko kakku tekeytymään pakastimeen ainakin puoleksi tunniksi. Leikkaa halutessasi valmiiksi 16 neliöksi. Säilytä pakastimessa (tai jääkaapissa) ja ota ainakin vartti ennen tarjoilua huoneenlämpöön lämpenemään.   

Työkaveri vinkkasi seuraavaa raa`an omena-pähkinätortun reseptiä kun mietin gluteenitonta, maidotonta, munatonta ja vegaanista tarjottavaa juhliin. Tortusta tuli ihan superhyvää, se katosi ennätysajassa lautaselta ja olen tehnyt sitä myöhemmin uudestaankin. Vaikka työvaiheita onkin jonkun verran, kakku on ehdottomasti vaivan arvoinen! Me söimme tortun vaniljakaurakerman kanssa. Korvasin kaikki hunajat vaahterasiirapilla vegaaniseen versioon.

Omena-pähkinätorttu Hesarin sivuilta (Outi Rinteen resepti)

2–4 kotimaista omenaa tai 2 makeaa ulkomaista omenaa (esim. Gala)

Marinadi:
1 rkl sitruunamehua
1 rkl juoksevaa luomuhunajaa tai vaahterasiirappia
1 tl vaniljajauhetta (raaputin vaniljatangosta vähän töhnää jauheen sijaan)
1/2 tl kanelia

Pohja:
1,5 dl parapähkinöitä
1,5 dl pekaanipähkinöitä
12 kuivattua taatelia
1/4 tl suolaa
1 rkl juoksevaa luomuhunajaa
2 rkl (höyryttämättömiä) kaurahiutaleita tai kookosjauhoa
1/2 tl kardemummaa
(1 rkl luomuomenamehua)

Omenamarsipaani:
100 g kuorittuja manteleita
1 omena
juoksevaa luomuhunajaa
ripaus kanelia

Kuori ja paloittele piirakan päälle tulevat omenat pieniksi kuutioiksi. Sekoita marinadin ainekset omenoiden joukkoon ja jätä maustumaan.

Tee pohja. Poista taateleista kivet, jos ne eivät ole kivettömiä. Sekoita pähkinät ja taatelit monitoimikoneessa murumaiseksi. Älä sekoita liikaa, ettei pähkinöiden öljy ala erottua. Lisää loput ainekset ja jatka sekoittamista, kunnes taikina pysyy koossa. Jos se on liian kuivaa, lisää mehua.

Jauha marsipaanin mantelit tehosekoittimessa jauheeksi. Lisää kuorittu ja paloiteltu omena ja jatka sekoittamista, kunnes massa on tasaista. Lisää hunaja ja kaneli. Sekoita hyvin.

Painele pohjataikina irtopohjavuoan (halkaisija 20 cm) pohjalle ja reunoille. Levitä pohjalle omenamarsipaani. Asettele päällimmäiseksi maustuneet omenakuutiot. Nosta piiras jääkaappiin puoleksi tunniksi jähmettymään. Tarjoa sellaisenaan tai cashew-kerman kanssa.

Tuntuu, että raakaleivonnassa on paljon enemmän mielikuvitusta ja oivalluksia kuin tavallisten kakkujen väsäämisessä. Ärsyttävä puoli on blenderin ja/tai sauvasekoittimen putsaaminen muutamaankin otteeseen leivontasession aikana, mutta ei se ylivoimaista ole. Nyt kun oon opetellut raakaleivontaa muiden resepteillä, päässä alkaa pyöriä omia sovelluksia, eli postaan varmasti raakaleivonnaisten reseptejä jatkossakin!

Punajuurisosekeitto

Näin kevättalvella on jotenkin ankeaa kehitellä ruokia. Kaikki maistuu vähän nahkealta ja nahistuneelta tässä vaiheessa vuotta. Juurekset ovat suurin piirtein ainut kasvikunnan tuote, joita ei raahata lentokoneella tänne, joten niitä on kiva käyttää. Eiväthän nekään parhaassa vedossa ole, mutta  en ole minäkään. Sovimme siis toisillemme kuin nyrkki silmään.

Jostain syystä erilaiset sopat maistuvat tällä hetkellä meikäläiselle. Olen erityisen viehättynyt retrokeittoihin, kuten hernari tai "jauheliha"keitto soijarouheesta. Ah, 80-luvun lapsen sielu värisee kun noita vetelee ruisleivän kanssa – eikä niiden valmistuskaan ole oikeasti kovin monimutkaista tai aikaa vievää. (Paitsi herneiden liotus tietty.) No, huokaiskaa vaan helpotuksesta, en esittele näitä esteetikon päviäuniruokia tässä kuvallisesti huipputasoisessa ruokablogien kingissä, vaan lainaan jälleen Härkäpapua sarvista -kirjaa.

Tämä ihanan värikäs punajuurisosekeitto sopii hyvin jatkoksi Jaanan punajuuripestoon ja mun punajuurihummukseen. Kunnostauduin muuten kerrankin luomun ja lähiruoan kanssa tätä tehdessäni, sillä kävin K-Market Manhattanissa, jossa on hyvä hevi-osasto tätä ajatellen. Juurekset kun eivät ole pahan hintaisia kalliimpinakaan versioina, niin panostin. Okei, perunat ostin taviksina. Ja ehkä jotain muutakin, mutta ainakin palsternakka ja punajuuret olivat varsinaissuomalaisia ja luomuja.

Sen sijaan ruoan kuvaamisessa en ilmeisesti kunnostautunut: en löydä mistään kuvaa tästä sopasta, mutta isketään mukaan jos löytyy myöhemmin...

Tämän reseptin yhteydessä oli myös palsternakka-vinkki: palsternakkaa ei kannata ostaa kaupasta paloiteltuna, koska silloin se on kitkerää – osta kokonainen, se on parempi. Ja palsternakka on muuten törkeän hyvää, en tajua miksei sitä kokata enemmän! Itse modasin alkuperäistä ohjetta sen verran, että laitoin kokonaisen palsternakan tähän. Lisäksi minulla oli tuoretta persiljaa, mutta kuivattukin käy oikein hyvin. En myöskään käyttänyt sokeria, kuten originaaliohjeessa, eikä keitto sitä mielestäni kaivannutkaan. Inkivääri käy myös tähän keittoon, mutta itseltäni se jäi pois.

Punajuurisosekeitto

1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
2 rkl öljyä
1 tl kuivattua timjamia
2 laakerinlehteä
1 porkkana
1 peruna
4 (400 g) punajuurta
1 palsternakka
6 dl vettä
2 dl kaurakermaa
persiljaa (kuivattua 2 tl)
suolaa
mustapippuria

Kuori ja pilko juurekset sekä sipulit. Kuullota sipulia öljyssä. Lisää juurekset, kaada päälle vettä sen verran että juurekset peittyvät. Lisää timjami tässä vaiheessa. Keitä juureksia kannen alla kunnes ne ovat pehmeitä. Soseuta keitto, lisää kaurakerma, persilja, suola ja mustapippuri. Jos käytät inkivääriä, voit kuullottaa sitä sekä tuoreena että kuivattuna sipulien kanssa.