Sitruunainen kikherne-linssikeitto

Pläräsin hillittömän kokoisen läjän ruokalehtiä läpi ja leikkelin kiinnostavia reseptejä muistiin. Tämä linssikeitto kiinnitti huomion, koska se on samaan aikaan tosi perus (iisin kuuloinen ja tutut raaka-aineet), mutta ei mikään Intia-tyyppinen keitto punaisista linsseistä. Ja oivoi miten hyvää keitosta tuli! Maistui ihan Istanbulilta, mikä on mun keittiössä taivaallisen ruuan mittari. Menee ehdottomasti vakkari-arkiruokien listalle!

4–5 annosta

1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
2 tl juustokuminansiemeniä
1 tl kanelia
1/4 tl chilirouhetta tai 1 tl harissa-maustetta/-tahnaa
3 rkl öljyä
2 dl vihreitä linssejä
9 dl kasvislientä
1 prk (400 g) kuorittuja (kirsikka)tomaatteja
2 dl keitettyjä kikherneitä
2 tl raastettua sitruunankuorta
2 rkl sitruunamehua
1/2 dl hienonnettua minttua

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipuleita ja mausteita kattilassa öljyssä muuta minuutti koko ajan sekoittaen. Lisää joukkoon linssit, kasvisliemi ja tölkkitomaatit. Anna seoksen kiehahtaa ja vähennä lämpöä. Hauduta seosta kannen alla noin 20 minuuttia.

Kun linssit ovat kypsiä, lisää joukkoon kikherneet. Soseuta keitto saunasekoittimella karkeahkoksi. Lisää sitruunankuori ja -mehu. Anna keiton lämmetä. Mausta tuoreella mintulla.

Älä anna huonolaatuisen kännykkäkamerakuvan hämätä, tämä on superhyvää!

Raikas feta-vesimelonikeitto

Jotkut tekevät jo syksypäivityksiä Facebookiin. Hei ihmiset elokuu on KESÄkuukausi. Tämä tarkoittaa sitä, että voi edelleen syödä kesäisiä ruokia, kuten vesimelonikeittoa fetalla. Okei, tämä ruoka on parhaimmillaan tuskaisen kuumana hellepäivänä, mutta toimii keveydessään esimerkiksi alkuruokana mainiosti. Tai jos on jo syksymoodissa ja aloittanut kevyen elämän, voisin kuvitella että montaa kaloria tästä ei kerry, varsinkin jos ottaa jonkun vähempirasvaisen juuston. Itse tietty vetelin täysrasvaisen fetan kanssa ja voi morjes ku o hyvää!

Olen poiminut tämän keiton aikoinaan muinaisesta Sport-lehdestä, johon Teresa Välimäki tehtaili reseptejä. Alkuperäisessä reseptissä taisi olla vain basilikaa, mutta itselläni on niin komea minttu kasvamassa, että käytin sitä enemmän tällä kertaa. Omasta mielestäni se toimi tosi hyvin tässä, mutta kyllä basilikan lehtikin tuo tähän hyvää säväystä.

Kuohkea keitto on myös äärimmäisen nopea valmistaa, joten eiku syömään.

Feta-vesimelonikeitto

n. 1 kg vesimelonia

1,5 dl vichyä 

n. 2 dl basilikaa, minttua tai molempia (jos ostat valmiin yrtin, menee koko puska)

Suolaa

Pippuria
Jos haluat niin cayennepippuria / paprikaa / chiliä tai muuta tulista pieneksi teräksi

100 g fetaa

Kuutioi vesimeloni paloiksi, laita suureen astiaa. Mittaa mukaan vichy, mausteet ja yrtit. Soseuta sauvasekoittimella. Murustele päälle feta, koristele halutessasi yrtin lehdellä.

Niin yksinkertaista, mutta hyvää.

Raparperimehu

Tää kesä on remppakesä, joten mun ruuanlaittopuuhat rajoittuvat pitkälti salaatteihin ja pallogrillillä grillaukseen. Voisin jotain keittiöremppapostausta jossain vaiheessa naputella, jos lukijoissa on keittiörempasta kiinnostuneita. Ja ruokakuvat Tallinnastakin odottavat vielä kamerassa purkujohtoa.

Tässä kuitenkin tosi iisi raparperimehu-resepti, jota ehdin keitellä ennen remppahommia. Julkaisin tämän reseptin aikoinaan myös Herkkuruoka-blogissa. Olen keitellyt tätä mehua myös kesäisen boolin pohjaksi, toimii!

n. 2 1/2 l valmista mehua

2 l raparperinpaloja
2 l vettä
2-4 dl sokeria

Keitä raparperinpalat pehmeiksi vedessä. Siivilöi mehu ja lisää sokeri (käytän yleensä itse n. 2 1/2 dl sokeria, viimeksi meni varmaan lähemmäs neljä desiä). Kun käytät juomaa janojuomana, laimenna mehua noin 1:1 suhteessa ja lisää siihen jäitä sekä tuoretta minttua.

Kokeilin joskus tehdä raparperista simaa johon tuli kanelia. Ei ollut mun juttu, liian jouluinen maku. Sen sijaan sitruuna ja minttu sopivat raparperin kanssa oikein hyvin yhteen. Tuore inkivääri kiinnostaa myös raparperimehun mausteena.

Helppo härkäpapukeitto

Härkäpapua sarvista on mainio kirja, josta Jaanakin on kirjoittanut Leuhkiksessa aiemmin. Reseptit ovat suomalaisista raaka-aineista ja ottavat huomioon näiden käyttökaudet.

Kirjan nimeenkin päässyt härkäpapu on oikea ihmekasvi, joka kestää Suomen kylmät ilmat, sitoo itseensä typpeä ja on hyvä proteiininlähde. Ennen vihreän herneen tuloa Suomeen on rokat keitelty härkäpavuista, joten tutustu ruokajuuriisi ja testaa härkäpapu! Maultaan se on suhteellisen mieto.

Itse muokkasin kirjan reseptin Härkäpapu-minttukeitosta lisämällä kaurakerman ja papujen määrää. Olin myös tuonut Kenian matkalta Sweet curry -maustesekoitusta, jota käytin tavallisen curryn sijaan. Lisäksi jääkaapissa sattui olemaan tuoretta inkivääriä, joten käytin tietysti sitä, enkä jauhettua. Ja vegaanista on tämä zoppa.

I might not be the prettiest food around but I sure have a fine character! My mummy said so!
(BTW, she's kind of lazy to take pics, sorry.)

ruokaöljyä
3 valkosipulin kynttä
1 pieni sipuli
1 tl currya
1 tl inkivääriä tai maun mukaan tuoretta inkivääriä, (itse käytin noin peukalon kokoisen palan)
4 dl keitettyjä (tai tuoreita) härkäpapuja
4 (jauhoista) perunaa
6 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
2 dl kaurakermaa
1–2 tl minttua (tai 3 rkl tuoretta)

Hienonna valkosipulin kynnet, sipuli ja tuore inkivääri ja paista niitä öljyssä curryn kanssa, kunnes ne saavat väriä pintaan. Kuori ja kuutioi perunat, lisää ne ja härkäpavut sekä vesi ja kasvisliemikuutio kattilaan. Keitä kannen alla 15 minuuttia. Lisää tämän jälkeen vielä kaurakerma ja minttu keittoon, keitä ilman kantta 5 minuuttia ja anna maustua hetki ennen syömistä.

Tykkäsin kovasti mintun ja kaurakerman raikkaudesta keitossa, mutta lisäsin snadisti suolaa annokseeni. Keitto oli miellyttävän makuinen arkiruoka. Härkäpapuja olin liottanut melkein vuorokauden, joten ne keittyivät nopeasti ennen keiton tekoa. Yllätyin oikein kun ne olivat täysin kypsiä jo puolen tunnin keittämisen jälkeen ja pääsin tekemään sopan.

Jos siis liotat ja keität pavut valmiiksi, tämä ruoka valmistuu alle puolen tunnin. Bujaka!