Jugurttinen lammaspasta

Jonkin aikaa sitten teki mieli LIHAA. Mun lihanhimo kohdistuu lähes poikkeuksetta lampaanlihaa, joten ei muuta kun pakastinta kaivelemaan, tilasin nimittäin taas loppuvuodesta puolikkaan karitsan Sikka-Talun lammastilalta, joten lihassa löytyy. Päätin kokeilla tehdä karitsanjauhelihasta jugurttista pastaa, inspiraationa Istanbulissa syömäni lammas-jugurtti-pastaherkut.

4 annosta

500 g karitsanjauhelihaa (luomua, eiks jeh)

1/2 munakoiso

oliiviöljyä paistamiseen (munakoisolle reippaammin, jauheliha & sipuliseokselle vähemmän)

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

1 oksa tuoretta rosmariinia tai 1 tl kuivattua

1 tl kuivattua salviaa

(1 tl lammasmaustetta tai 1/2 tl kuivattua minttua)

mustapippuria

suolaa maun mukaan (n. 1-2 tl)

3-4 dl paksua luonnonjugurttia (esim. pappajugurttia)

Pastaa neljälle

Laita pastavesi kiehumaan ja mausta se kunnolla suolalla. Silppua sipuli ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuutioi munakoiso, laita kulhoon ja ripottele suolaa päälle.

Voit ruskistaa munakoisokuutiot eka pannulla, kaataa ne takaisin kulhoon, pyyhkäistä pannu ja jatkaa sillä jauhelihan paistoon. Voit myös kuullottaa munakoisokuutiot erikseen omassa pannussa.

Kuullota munakoison jälkeen sipulisilppua pannulla, lisää jauheliha ja hetken päästä valkosipulisilppu. Ruskista jauheliha sellaisella keskilämmöllä, ettet käräytä samalla sipulisilppua. Pienennä lämpötilaa, lisää munakoisokuutiot sekaan ja mausta.

Sammuta liesi ja lisää jugurtti pannulle. Sekoittele se jauhelihan joukkoon. Jaa pasta lautasille ja kauho kastike pastan päälle.

Tämä ruoka ei ole nättiä, mutta tosi nopeaa, iisiä ja superhyvää! Suosittelen arkiruuaksi. Lämmittäessä kastikkeen koostumus tietty muuttuu, mutta söin pastakastiketta hyvällä ruokahalulla pari päivää valmistuksen jälkeenkin.

Hitokseen hyvä ja terveellinen pasta!

Olin haaveillut härkäpapupastan testaamisesta siitä saakka kun olin lukenut tämän jutun. Olen ennenkin hehkuttanut härkäpavun ominaisuuksia ja se on suotta alikäytetty raaka-aine. Se on oikein laitettuna maukasta (varsinkin tuo linkkaamani keitto)!

Tänään lopulta bongasin härkäpapupastan (en tosin gluteenittomana) ja vaikka se varsin tyyris olikin (330 g yli neljä euroa). oli pakko kokeilla. Eikä suotta! Keittyi nopsasti, pysyi kasassa kuten pastan kuuluukin ja suutuntumakin oli mainio. Ehkä hieman "kevyemmän" oloinen purutuntu kuin tavispastassa, mikä ei ollut mielestäni lainkaan huono asia. Plussaa myös kauniista ja houkuttelevasta pakkauksesta! Mikäli olet proteiininsaannista huolissasi, tässä on 20 % proteiinia, kiitos papujen.

Samalla tuli synnytettyä vahingossa ihan pirun hyvä soosi tähän kylkeen. Oli joku vitamiinipuutos; teki mieli kaikkea mahdollista terveellistä. Vasten todennäköisyyksiä tästä tuli niin hyvää, että tulee ihan vakkariohjelmistoon mun keittiössä. (Jaana, sä tykkäisit tästä kans!)

Suosittelen tofuksi tätä Taifun-Tofun rossoa. Se pysyy kasassa jämäkästi ja tuo ehdottomasti makua kastikkeeseen.

Kuva täältä

Vegaaninen ja hitokseen hyvä pastakastike 2–3:lle

Reilusti oliiviöljyä
1/2 sipuli
1/3 iso fenkoli
200 g Tofu Rossoa
500 g paseerattua tomaattia
1–2 lehtikaalin lehteä
tuoretta basilikaa
2 rkl oluthiivahiutaleita
1 rkl ketsuppia
suolaa
mustapippuria
ripaus juustokuminaa
ripaus kanelia

Pilko sipuli ja fenkoli, kuullota ne laajassa kattilassa, jossa on reilu määrä oliiviöljyä. Älä käytä liian kuumaa levyä. Kuutioi tofu ja heitä nekin kattilaan, lisää oliiviöljyä vielä jos siltä näyttää. Tarkista, että sipuli ja fenkoli ovat kuullottuneet ennen kuin lisäät paseeratun tomaatin. Itse paistoin tofua hetken ennen kuin kaadoin tomaattisoosin messiin. Voit myös lopuksi hölskytellä vettä purkissa saadaksesi kaiken matskun irti, tässä kastikkeessa veden lisäys ei haittaa.

Pilko lehtikaali melko pieneksi sillä välin kun kastike alkaa keittyä ja lisää se sekä mausteet, ketsuppi ja oluthiivahiutaleet tässä vaiheessa. Oluthiivahiutaleet ovat osalle tuntemattomamia, mutta ne ovat nerokas keksintö. Korvaavat parmesaanin tai muun juuston usein vegaanisessa keittiössä, käytän itse kun en halua juustotukkoa tai kun juustoa ei ole. Joskus myös juuston lisäksi! Näissä kun säilyvyys on mainio, pelastavat niinä hetkinä kun jääkaapissa ei ole mitään. Oluthiivahiutaleissa on myös B-vitamiinia ja foolihappoa, eli ovat osana nyt tätä superterveellisyyttä tässä reseptissä. (Oletan että kaikki tuntevat jo lehtikaalin superruokamaineen.)

Tässä vaiheessa anna enää kuplia ja makujen vetäytyä, tämä ruoka on kyllä nopeasti valmis ja erittäin sopiva arkiruoaksi. Tuota härkäpapupastaa mittasin kuiva-aineena neljä kourallista keittymään, tuli kaksi ei-jättimäistä annosta. Kastiketta jäi vielä yli, joten siitä riittää kyllä kahdelle suurempiruokaisellekin tai sitten kolme normaalimpaa.

Suosittelen! Muutkin kuin vegaanit tykkää varmasti!

Kookos-linssipata

No mutta, tervehdys yli yhdeksän kuukauden hiljaiselon jälkeen! Juuri tämän pituiselle hiljaisuudelle ei ole mitään sen kummempia selityksiä kun että ei ole ollut fiilistä. Mut nyt tein uudenvuodenlupauksen, aion alkaa taas postailemaan reseptejä. Aloitetaan kookos-linssipadalla, jonka reseptin olen kirjoittanut joskus ylös, mutta ei aavistustakaan mistä.

4-6 annosta

3 dl vihreitä linssejä
1 prk (400 ml) kookosmaitoa
1 punainen paprika (makea suippopaprikakin käy)
1 sipuli
1 chili (laitoin puolisen teelusikallista kuivattua)
1/2 dl ruokaöljyä
3 rkl tomaattipyrettä
2 tl kardemummaa
1 rkl garam masalaa tai currya
1 tl suolaa
5 dl appelsiinimehua
tuoretta korianteria

Halkaise paprika, poista siemenet ja leikkaa reiluiksi paloiksi. Kuori ja hienonna sipuli. Viipaloi chili.

Kuumenna öljy padassa. Kypsennä paprikaa, sipulia ja chiliä muutama minuutti. Lisää tomaattipyre, kardemumma, garam masala (tai curry) ja suola. Hauduta miedolla lämmöllä taas muutama minuutti.

Lisää linssit, kookosmaito sekä mehu ja sekoita. Anna padan porista kunnes linssit ovat kypsyneet, eli n. 20 minuuttia. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja tilkka vettä. Viimeistele reilulla nipulla tuoretta korianteria.

Haaveilin ihanasta naan-leivästä tai rieskasta, jonka kanssa soosi olisi päässyt parhaiten oikeuksiinsa, mutta niin vaan keitin ohraa kun ei muuta ollut. Tuore korianterikin oli kaupasta loppu, voi voi sentään.

Edit.
Haa, mies keksi seuraavana päivänä, että lämmitetään kastike pannulla ja rikotaan muutama kananmuna sekaan. Tuli ihan superhyvää, oikeastaan parempaa kuin eilen! Saksin messiin vielä pakastettua persiljaa.

Silakkapihvit ja perkuuhommia

Oletko tehnyt silakkapihvisi valmisfileistä? Jos olet, suosittelen ostamaan kokonaisia silakoita ja tutustumaan niiden perkaamiseen, mikä on oikeasti suht helppoa, vaikkakin sotkuisaa puuhaa. Maku on nimittäin niin eri tasoa ja suutuntuma myös.

Itse toimin tällä kertaa vain apukokkina ja siksipä teen tästä hieman suurpiirteisemmän reseptipostauksen kuin yleensä, kun en itse ole ollut joka vaiheessa mukana.

Parempi puoliskoni oli huomannut silakkatarjouksen ja päättänyt valmistaa paistettuja silakoita.  Hän oli kaivanut esiin tämän reseptin, jota sitten mukaili tekemällä täytteen sipulista, valmiista remoulade-kastikkeesta (suurin piirtein puoli purkkia), sipuli-ruohosipuli sulatejuustosta (1/4 paketista). Silakkaa oli ostettu reilu kilo, n. 1,1 kg.

Koska olemme molemmat einessukupolvea, joka on lämmittänyt välipalaksi roiskeläppää mikrossa, ei kukaan ollut opettanut ikinä silakan perkuuta. Onneksi nykyaikana vastaus löytyy YouTubesta ja vieläpä (mikro)lapsuuden sankarin*, Jaakko Kolmosen, opastamana! Vitsi miten hyvä video! Tykkään tosta Kolmosesta kyllä tosi paljon!




Silakan perkaamisesta pääsi tämän avulla mielestäni suht nopeasti jyvälle ja tietysti homma parani kun muutaman sai peratuksi. Kannattaa myös testailla, sopiiko omaan käteen parhaiten sakset vai veitsi vai ottaako oikein old-school -tyylillä paljain käsin. Sotkuisuudesta huolimatta tämä askare ei ällöttänyt tai pänninyt, oli oikeastaan aika terapeuttista tämmöinen puuhastelu.

Jaakko Kolmosen hengessä suosimme tietysti suomalaiskansallista kausiruokaa silakan kylkeen: tein perunamuussin lantun kera, suhteessa 5 perunaa, 1 lanttu. Juuresmuusiinhan voi laittaa ihan mitä vaan, joten tämä vinkkinä niille, joilla juurekset ovat nahistumispisteessä jääkaapin perukoilla, tai ei tiedä mitä palsternakalla voi tehdä. Lantun laitoin palasina keittymään ennen perunanpaloja, niin kovempana kaverina se ehti pehmenemään pidempään. Ja tietysti loraus (täys)maitoa, hieman keitinvettä, reilu nokare margariinia tai voita sekä suolaa. Ja survimella ihanan kökkäreiseksi muusiksi. Avot! Oli hyvvää ja halpaa; hintaa kertyi tälle aterialle varmaan yhteensä alle 5 euroa, joten opiskelija, suosi silakkaa ja juureksia!

Meillä hulluteltiin edullisen aterian päälle vielä ei-edullisella oluella, joka tasattiin nätisti puoliksi. Kyseessä oli tsekkiläinen tumma lager, Bohemia regent. Hassua kyllä, en olisi ajatellut tumman oluen sopivan kevyen kalaruoan kanssa näin hyvin, mutta päädyn suosittelemaan, natsasi näihin makuihin oikein kivasti.

*Jep, olen nähnyt lapsena Jaakko Kolmosen Korkeakosken Koskentorilla esittelemässä ruoanlaittotaitojaan ja täähän on ollut tietysti ihan tähtihetkiä 80-luvun lapsella. Jotenkin silloin oli paremmat idolitki. ;)

Beluga-linssikastike

Oon jumittunut arkiruuissa pyhään kolminaisuuteen linssit-pavut-juurekset, mutta eikös se ole ihan jees näin talviaikaan. Juurekset ovat hyvälaatuisia ja erittäin hyvän hintaisia verrattuna vaikka "tuoreisiin" tomaatteihin. Tällä kertaa päätin tehdä kolme ja puoli vuotta sitten kokkaamaani linssikastiketta, kun ei noita keittojakaan aina jaksa.

n. 5 annosta

2 dl mustia eli beluga-linssejä
6 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
2 rkl oliiviöljyä
2 isoa sipulia silputtuna
(4 valkosipulinkynttä murskattuina)
½ tl mustapippurirouhetta
puolikkaan sitruunan mehu
4 dl (soija/kaura/manteli)kermaa
soijakastiketta maun mukaan (= kuinka suolaista haluat)
1 dl tuoretta persiljaa tai korianteria silputtuna

Keitä beluga-linssit kattilassa veden ja kasvisliemikuution kanssa kypsiksi (noin 20 minuuttia). Silppua sipulit (ja murskaa valkosipulit) ja kuullota ne isossa paistinpannussa oliviiöljyssä pehmeiksi. Lisää sekaan kypsät linssit, sitruunamehu, mustapippurirouhe ja sekoita. Anna kypsyä viitisen minuuttia. Lisää sitten kerma ja keittele sen aikaa miedosti kiehuen, että suurin osa kermasta on imeytynyt ja haihtunut. Tarkista maku ja lisää soijakastiketta joukoon makusi mukaan. Viimeistele herkku tuoreella persiljalla tai korianterilla.

Syötiin kastike ohran kanssa ja seuraavana päivänä ennakkoluulottomasti spaghetin kanssa. Hyvin maistui molemmilla kerroilla, perusjeppis arkiruokaa.

Kylmäsavulohipasta

Joku ruoka-asiantuntija sanoi kerran radiossa, että ihmiset syövät nykyään sellaista ruokaa arkena, jota syötiin ennen vain harvoin juhlatilaisuuksissa. Niin totta! Oon ajatellut tuota lausetta usein viikon ruokalistaa suunnitellessa, joten viikolla syödään linssejä, papuja ja juureksia, viikonloppuna tai arjen juhlahetkenä sitten esimerkiksi tätä kylmäsavulohipastaa. Itsehän löysin savulohipasta hienoiden vasta vuosi pari sitten tämän ohjeen myötä. Resepti on Marja Lindforsin All'italiana & Cucina povera -kirjasta (ensiksi mainitulla puolella) ja tätä kehotettiin tekemään jo tulee italalaisia vieraita, se pelastaa kuulemma koko vierailun. Tämä pasta kuuluu minun ja miehen juhlahetkiin, jolloin ei tarvitse miettiä ruuan hintaa ja kuinka moneksi päiväksi ruuan tulisi riittää.

4 annosta

400 g tagliatelleja

(1 salottisipuli)

1 pieni kuivattu tai tuore chili (ei liikaa, mieluummin vajarit kuin överit)

200 g kylmäsavulohta

1 dl kuivaa valkoviiniä

muutama tuore tai säilötty tomaatti (kalttaa tuoreet)

1 dl kuohukermaa

oliiviöljyä

nippu (sileälehtistä) persiljaa

karkeaa merisuolaa

Silppua sipuli ja ja chili, suikaloi lohi. Laita pastavesi kiehumaan. Kuullota sipulisilppua pannulla oliiviöljyssä, lisää chili ja lohi. Paista pari minuuttia miedolla lämmöllä. Kohota lämpötilaa ja lisää viini.

Kun viini on haihtunut, lisää kaltatut tomaatit ja soseuta ne pannulla puuhaarukalla. Anna kastikkeen hautua pari minuuttia. Laita sillä aikaa pasta kiehumaan merisuolalla maustettuun veteen. Sekoita kastikkeen joukkoon kerma, kiehauta ja nosta pois levyltä.

Kun pasta on al dente, valuta lävikössä ja kaada pasta kuuman kastikkeen joukkoon. Sekoita ja ripottele pinnalle persiljasilppua.

Ah, tämä kastike on superhyvää, niin yksinkertaiset mutta mahtavat maut. Olen onnistunut tärväämään alkuperäisen ohjeen kanssa pastan keittämisen monta kertaa, kun pasta valmistuu liian aikaisin ja muuttuu liiskaksi. Muutin siis ajoitusta ohjeessa hieman, joten tällä reseptillä pitäisi onnistua paremmin.

Ruusukaali-jauhelihakastike

Joulu lähestyy uhkaavasti, tässä joulun kunniaksi jauheliharesepti ;) Tai pikemminkin taas kerran ruusukaaliresepti, en ole vieläkään päässyt yli ruusukaalihimostani. Pakastimessa oli naudan luomujauhelihaa, eikä huvittanut tehdä ainaista makaronilaatikkoa. Ruokalan Ruusukaali-jauhelihapata näytti ja kuulosti niin hyvältä, että oli pakko testata.

4 annosta

2 rkl öljyä
400 g luomujauhelihaa
n. 400 g ruusukaaleja
1 sipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 tl timjamia
suolaa
vastajauhettua mustapippuria
ripaus chilijauhetta
1 rkl hunajaa
2 dl tomaattimurskaa 
2 dl kuohukermaa, soijakermaa tai kookoskermaa

Huuhtele ruusukaalit. Leikkaa pieni pala kannasta pois ja poista uloimmat lehdet. Laita öljy paistinpannulle ja kuumenna pannu. Ruskista jauheliha. Lisää ruusukaalit, sipuli, mausteet, tomaattimurska sekä kerma. Anna hautua miedolla lämmöllä, kannen alla noin 20 minuuttia kunnes ruusukaalit ovat kypsiä. Nauti perunoiden, ohran tai spaghetin kanssa.

 Viime viikon kuvassa oleva kastikeannos syötiin ohran kanssa, eilen kokeiltiin spaghettia ja hyvin toimi niinkin! Tänään keitetään varmaan uusi spaghettisatsi lopun kastikkeen kanssa.

Pakko vilauttaa vielä kuvaa jonkin aikaa sitten ostamistani sipseistä. Kreisi violetti sipsi! Ostin Ruohonjuuresta, merkki on Terra, jolla on niitä ihania juuressipsejäkin. Tämä friikki on Terra Blues Potato Chips. Maku oli perus sipsimäinen eli just hyvä.

Helppo sienikastike

Mentiin koiran kanssa viikko sitten viikonloppuna metsään, kun pitkästä aikaa pääsi valoisaan aikaan ulos eikä satanutkaan. Ajateltiin vain kävellä ja nauttia maisemista, mutta metsähän oli edelleen ihan täynnä sieniä! Onneksi oli koirankakkapusseja mukana, niin saatiin suppilovahverosaalis talteen. Sienet olivat edelleen hyväkuntoisia ja suuria, jätettiin pienimmät vielä kasvamaan.

Tein kotona tosi helpon sienikastikkeen, jonka äiti opetti joskus. Persiljan tilalla käytän itse lempiyrttiäni salviaa, se on minusta aromikkaampi valinta. Keiton voi tehdä myös kuivatuista tai pakastetuista sienistä, mutta tuoreista se on tietty parasta.

1 l suppilovahveroita (eli n. 400 g tuoreita/pakastettuja)
voita tai öljyä paistamiseen
1 sipuli
1 purkki kermaa (itse laitoin 2 ½ dl kaurakermapurkin)
1 prk (120 g) smetanaa
n. 1 tl kuivattua salviaa
mustapippuria ja suolaa

Putsaa ja pilko sienet vähän pienemmiksi. Silppua sipuli. Siirrä sienikasa pannulle, jossa on vähän voita tai öljyä pohjalla. Kuullota sieniä niin kauan, että niistä lähtevä neste on melkein haihtunut ja lisää sipulisilppu. Kun sienet ja sipulit ovat kuullottuneet ja sieniliemi haihtunut, lisää loput ainekset. Keitä kastiketta pienellä porinalla, maista ja tarjoile.

En ehtinyt ottaa kastikkeesta kuvaa, mutta söimme sen perunan ja puolukkahillon kanssa, seuraavana päivänä sain kastikkeesta vielä pienen pastan lounaaksi. Suosittelen kyllä metsäretkeä lähiaikoina (pieni lumi ja pikkupakkaset eivät haittaa edes), niitä riittää vielä ja metsässä ei ole samanlaista tungosta kuin syys–lomakuussa.