Uusi, kiva paikka Turussa!

Aika lähellä meikäläisen kotihuudeja on ollut kahvila ihan tyhjäkäynnillä, mikä on ollut harmi, sillä tila on kiva. Nyt Latte Gourmandin tiloihin on tullut Pure-piste, joten sieltä saa salaattia, smoothieita ja kaffetta. Nam!

Kävin viime viikolla testaamassa smoothien, hinta 5.50 € ja lopputulos hyvä. Palvelu oli todella ystävällistä ja iloista – poiketkaahan siis. Vastapäätä on myös rakas joogasalini Karmastudio. Terveyskohteet Turussa löytyvät Eerikinkadulta. ;) Vieressä on myös vintagekauppaa ja muuta mukavaa.

Niin terveellistä, ettei sanotuksi saa

Nykyisin on näkynyt paljon reseptejä terveellisiin herkkuihin, joista useissa perustana on avokado.

Itselläni sattui olemaan pussillinen kypsiä pikkuavokadoja ja iso pussillinen sulatettuja mössömustikoita sekä muutama vadelma, joten päätin tehdä niistä jotakin. Kaappien tyhjennyspäissäni kyytiä saivat myös kaakaonibsien jämät, joten tää on nyt hei melkein jotain superfoodia.

Eihän tämä suklaakakku ole, mutta toimiva vaihtoehto sellaisiin hetkiin, kun ei ole juhla mutta haluat jotain raikasta ja hiukan makeaa. Ehkä sellaisen herkkurahkan vegaaninen vaihtoehto. Jos haluat tästä juhlavamman, tee kylkeen kermavaahtoa tai kookoskermavaahtoa.

3 pientä avokadoa (isoja 2)
1 banaani
3,5 – 4 dl marjoja
1 rkl maapähkinävoita
1 rkl siirappia / hunajaa tms. (tähän tuli maariantuoksuheinäsiirappia)
kaakaonibsejä

Siivuta banaani ja avokadot. Survo seokseksi sauvasekoittimella ja laita jääkaappiin tai pakastimeen kylmenemään. Lusikoi naamariin kun et enää jaksa odottaa! :)

Kaapit tyhjiksi

Joskus se on vaan sulatettava pakastin ja käytettävä alennushiivat, jotka pakasti. Jättipulla toimii ja ne kaksi auki olevaa vehnäjauhopussia vähenivät yhdeksi.

Sämpylöihin tuli leivottua täysjyvävehnän lisäksi myös bataatin jämät, jotka raastoin sekaan. Taas vähän vähemmän ruokajätettä, hyvä minä!

Nyt kun on pakastin sulatettu ja kuivakaapistakin käytetty kamoja, on hyvä lähteä uuteen satokauteen, jipii kesä!

Ja hei, onko tämä ryhmä tuttu? Hävikistä herkuksi – sopii mulle.

terkuin pihi wannabe-Martta

Nokkosesta keittoa ja sipsejä

Tämän vuoden ilmaisten tuoretuotteiden kahminta alkoi nyt! Toisinaan melko aneemisena tyyppinä kerään itse mielelläni nokkosta, koska nokkonen sisältää seitsemän kertaa enemmän rautaa kuin Kippari-Kallen suokkari pinaatti. Nokkonen on nyt parhaimillaan, kun lehdet ovat vielä pieniä eikä nokkonen ole kukkinut. Nokkosen keräämiseen löytyy paljon opastusta netistä, kuten Uuden Mustan nokkosenmetsästysopas.

Tein kevään ekasta nokkossatsista muutama vuosi sitten Herkkuruoka-blogissa postaamaani maidotonta nokkossosekeittoa ja sipsejä, joita en ollut aiemmin kokeillutkaan. Keitto oli miedomman makuista kuin muistin, jopa pehmeää ja ehdottoman freesiä. Sipseistä taas tuli ehkä vähän liian vahvoja mun makuun. Mulla on vielä opeteltavaa nokkosen kanssa, koska yleensä nokkosruuat maistuvat musta liian vahvoilta.

Nokkossosekeitto paistetuilla siitakesienillä, 3 annosta

n. 200 g nokkosta (eli kaiketi vajaa pari litraa)
2 pientä sipulia tai yksi isompi pilkottuna
voita/öljyä freesaukseen
7 dl kasvislientä
½ dl kaurakermaa
mustapippuria
suolaa
tuoretta minttua

rasiallinen siitakesieniä (Pirkalla on näpsä 100 g luomusiitakerasia)

Ryöppää nokkoset ensin, eli toimi seuraavasti. Huuhtele nokkoset lävikössä. Kippaa ne kattilaan kiehuvaan veteen ja kiehauta nopeasti, jolloin ne pehmenevät ja muuttuvat kirkaan vihreiksi. Älä keitä! Kaada nokkoset uudestaan lävikköön ja huuhtele pikaisesti, puristele enimmät vedet pois.

Freesaa ryöpättyä nokkosta ja sipulia kattilassa rasvan kanssa. Lisää kasvisliemi, suola sekä mustapippuri ja anna porista kymmenisen minuuttia miedolla lämmöllä. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lorauta joukkoon kaurakerma, lisää minttu ja terästä vielä mustapippurilla ja suolalla jos siltä tuntuu.

Pilko sienet ja ruskista ne voissa tai öljyssä pannulla. Kippaa sienet lautasille keiton päälle.

Nokkossipsit

nokkosta
½–1 ½ dl öljyä
sormisuolaa

Kuumenna öljy korkeareunaisessa pannussa. Pudota yksi nokkosenlehti pannulle. Kun öljy alkaa kuplia nokkosen ympärillä, öljy on tarpeeksi kuumaa. Kippaa nokkosenlehdet öljyyn ja anna niiden paistua vajaa pari minuuttia. Älä kaada isoa erää kerralla, jotta lehdet eivät jää klimpiksi, mutta lehdet saavat mennä vähän toistensa päälle, ei tarvitse erotella. Poimi paistuneet lehdet reikäkauhalla talouspaperin päälle kuivumaan ja lisää heti sormisuolaa lehtien päälle (itse odottelin vähän liian kauan ja lehdet ehtivät kuivua sen verran, ettei suola tarttunut niihin enää niin hyvin).

Tein sipsit ihan pienistä lehdistä ja jätin niihin laiskuuksissani varretkin. Kannatti, koska varsista sai hyvin poimittua heiveröidet lehdet suuhun. Pitää kokeilla seuraavaksi isompien lehtien kanssa, jotta lopputulos on vieläkin sipsimäisempi. Rasvaisilta maistuivat, joten hyvin upposivat grilliruuan kanssa naposteltavina. Seuraavaksi tekee mieli nokkoslettuja ja -sämpylöitä!

Varhaiskaali-jauhelihakeitto

Mies osti kaupasta varhaiskaalin koiralle, mutta minä en voinut vastustaa kaalia, joten söimme sen itse. Keitossa, jauhelihan kanssa.

4–6 annosta

1 pieni varhaiskaali
400 g luomujauhelihaa (naudan tai lampaan)
(jauhelihamaustetta)
1 sipuli
voita tai öljyä paistamiseen
2 perunaa
1 l vettä
mustapippuria
suolaa
tuoretta (lehti)persiljaa keiton pinnalle

Halkaise kaali ja leikkaa kova keskiosa irti. Pilko kaali muutaman sentin palasiksi. Silppua seuraavaksi sipuli, kuori perunat ja pilko nekin muutaman sentin palasiksi.

Kuullota sipulisilppu kattilassa öljyssä tai voissa. Lisää jauheliha kattilaan ja ruskista, mausta halutessasi jauhelihamausteella. Kippaa jauhelihan sekaan kaalinpalaset ja kuullota niitäkin hetki. Lisää vesi ja perunat. Anna keiton porista niin kauan, että perunat ovat kypsiä. Mausta keitto suolalla ja mustapippurilla ja saksi lopuksi pinnalle tuoretta persiljaa.

Hyvin simppeliä ja hyvin hyvää. Liemi pysyi kirkkaana ja keitto maistui freesiltä.

Berliinin aamupalat

Kävin Berliinissä haistelemassa keväisempää ilmaa, rentoilemassa ja etenkin syömässä. Kaupungin aamupalatarjonta on mitä mainioin ja aamupalaa tarjoillaan pitkälle iltapäivään. Viikonloppuisin ja etenkin sunnuntaina monessa kahvilassa on tarjolla brunssi, joten sunnuntaina olikin oivallinen päivä saapua kaupunkiin, parkkeerata matkalaukku terassille ja rientää lautanen kädessä brunssipöydän ääreen.

Ensimmäinen lautasellinen Café IM NU:n brunssilla. Etenkin punajuuri- ja munakoisojutut maistuivat. Söin kaksi lautasellista suolaisia ja kaksi makeita, josta jälkimmäiseen kuului banaani-nutellasotkua, croisantteja, hedelmäsalaattia ja muita hyviä.

Valitsin aamiaistarjonnasta useimmiten annoksen, jossa oli vähän sitä sun tätä kootusti, koska en pystynyt päättämään yksittäisten ruokalajien väliltä. Juomaksi tilasin lähes aina tuorepuristettua mehua, vaikkei se niin edulliselta tuntunut kuin aamupalat. Mutta lomalla haluan, että mulle puristetaan mehua maksusta.

Mun vegeaamiainen Fleuryssa (kuvan reunassa mun ja miehen yhteinen leipäkori). Varsinkin levitteet oli tosi jees, eikä hedelmätkään ole koskaan väärin.

Miehen lihaisampi lautanen Fleuryssa. Tonnikalalevite oli tosi jees!

Meidän aamiaisvisiitit rajoittuivat trendikkäästi Prenzlauer Bergiin ja Mitteen. Katsottiin yleensä aina raflat etukäteen, koska nälkäisenä nousee nopeasti kiukku, jos hyväntuntuista paikkaa ei löydy. Berliinissä asuva ruotsalainen kuvittaja Sandra Juto on koonnut mukavan kompaktin ja simppelin Berliini-oppaan, jossa hän esittelee lempikahviloitaan, -ravintoloitaan ja -baarejaan kaupunginosittain. Löydettiin Sandran oppaasta yllä olevien kuvien Fleury.

Miehen aamupala Cafe Godotissa. Ainoa paikka, jonka aamupalaa ei tsekattu etukäteen mitenkään. Itselleni maistui Godotissa croisantit ja hedelmät.

Meidän aamupalalautaset maksoivat Berliinissä reilusta kuudesta eurosta reiluun kahdeksaan euroon ja siihen vielä muutaman euron mehut päälle. Haluttiin nimen omaan mässytellä aamuisin eri kahviloissa, joten hotelliaamiainen ei tullut kysymykseenkään. Eipä kyllä hotellissa majoituttukaan.

Butterin aamupala tuli todettua hyväksi jo viime reissulla. Juomaksi tilattiin vadelma-minttusmoothiet, hävyttömän hyvää!

Tilattiin Butterissa ylläolevan herkkulautasen lisäksi vadelmapannarit puokkiin. Ihanat jättipannarit!

Oikein oli hyvä reissu sekä aamupalojen, muiden safkojen, rentoilun kuin säänkin puolesta. Berliini on toiseksi kivoin kaupunki tähän mennessä jossa olen matkaillut (ei ole Istanbulin voittanutta) ja se olisi ehdottomasti ykkönen, jos haluaisin asua kaupungissa ulkomailla. Jos sinä, rakas lukija, olet suuntaamassa Berliiniin ja diggaat vähän hipsteristä meiningistä, suosittelen tsekkaamaan Unlike Berlin -oppaan netissä (muidenkin kaupunkien oppaita löytyy ylhäältä valikosta).

Tattarisotto metsäsienistä ja tomaateista

Olen siitä erikoinen tyyppi etten välitä erikoisemmin riisistä. Kyllä sitä syö ennen kuin selkäänsä ottaa, mutta en melkein ikinä laita sitä lisukkeeksi. Jotenkin liian makeaa ja mautonta mulle. Sen sijaan tattarista tykkään kuin hullu puurosta, mikä on kai vähän sama asia. No, nyt on bloggauksen ekassa kappaleessa jo niin monta suomalaiskansallista sanontaa, että siirrytään asiaan.

Teen risotot yleensä joko ohraan tai tattariin. Näin oli jo ennen nykyistä gluteenitonbuumia, mikä on onneksi lisännyt esim. tattarivalikoimaa kaupoissa. Tähän reseptiin käytin nimittäin vikat Venäjältä reilu vuosi sitten kyöräämäni tattarit ja ilmeisesti jatkossa voin ostaa tattaria Suomestakin ilman sen suurempaa metsästystä. Kiitos gluteeniton porukka, jatkakaa samaan malliin nii ei lopu nää raaka-aineet meikältä. Viimeiset vuoden 2012 suppilovahverot päätyivät myös pataan, joten kaapissa on taas tilaa uusille raaka-aineille.

Mulla oli nyt viiniaineksena lähikaupan 4,7% valkkari, laitoin sitä 3 dl. Toki vahvempaakin viiniä voi käyttää risotoissa saman verran ja enemmänkin, mutta aivan hyvin voit käyttää vain pullon jämät ja lisätä muun nesteen määrää. Riippuu myös tattarilaadusta, minkä verran nestettä sen keittämiseen tarvitaan, joten sovella itse.

Tattarisotto metsäsienistä ja tomaateista

ruokaöljyä / voita
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
2,25 dl tattariryynejä
2–3 dl kuivattuja suppilovahveroita 
3 dl valkoviiniä
4 dl vettä (voit käyttää kuivattujen sienten liotusvettä tai ihan tavallista vettä, mieluiten kiehuvana jos ruokasnobbailee)
1 kasvisliemikuutio
3–4 aurinkokuvattua tomaattia saksittuna kappaleiksi
10 kirsikkatomaattia
n. 2 dl parmesaania raastettuna

mustapippuria, tarvittaessa suolaa
tuoretta basilikaa tai muuta yrttiä
voit myös paahtaa pinjan- tai auringonkukansiemeniä pinnalle

Pilko sipuli ja valkosipuli, kuulota niitä risottokattilassa. Tällä kertaa mulla oli voin ja öljyn sekoitus paistohommissa. Lisää tattariryynit ja paista kunnes sipulit ovat kullankeltaisia, lisää sitten viini vaikka parissa, kolmessa osassa. Sienet voit laittaa oikeastaan milloin vain, vaikka jo sipulien sekaan jos tahdot. Kun viini on haihtunut, lisää pikkuhiljaa vettä ja siihen kasvisliemikuutio. Vettä ei kannata laittaa kaikea kerralla, vaan lisätä sitä matkan varrella, jolloin pystyt tarkkailemaan nesteen todellista tarvetta.

Kun risotto alkaa olla kypsää, saksi aurinkokuivatut tomaatit sekaan. Samaten parmesaani. Kirsikkatomaatit voit laittaa jo suht hyvissä ajoin, jolloin ne pehmenevät ja muussaantuvat osaksi risottoa tai sitten voit laittaa ne aivan viimeiseksi, jolloin ne säilyttävät koostumuksensa. Mausta mustapippurilla, maista tarvitaanko suolaa vai riittääkö parmesaanin suolaisuus.

Itse tein tällä kertaa perinteisten risottosiemenien puuttuessa kokeilun paahdetuilla kurpitsansiemenillä, mutta ne eivät kyllä sopineet alkuunkaan. Muistuttivat jotain pahvinkappaleita lähinnä tässä ruoassa. :D Pinjansiemenet olisivat kyllä olleet parhaita.

Ja muista vielä laittaa ruokapöytään tarjolle ekstraparmesania ja tuoreita yrttejä, niin kaikki on hyvin. Meillä oli myös samppanjaa, joten kaikki oli erittäin hyvin. Makoisia tattarisottoja!